sunnuntai 29. joulukuuta 2013

Välipäivä päivitystä suksenjärveltä


Välipäivien ollessa vapaata yhden päiväretken päätin suunnata suksenjärvelle. Järvellä kun tulee käytyä turhan harvoin. Edellinen käynti kerta oli varmaan kesäkuussa, kun kävin bongaamassa Ismon löytämän luhtahuitin.
  Pitkään ei tarvinnut järvitiellä kävellä kun koivikosta alkoi kuulumaan pyrstötiaisen tirskautus. Pieni odottelu ja 4 kaunista pyrstötiaista tien vieri pajukoita. Sen verran kauniisti pyrstikset olivat, ettei tullut mieleenkään dokumentoida tilannetta.

Vedenpinta on korkealla, aivan kevät tulva korkeudella. Kahlaus järven pohjoisosaan ei antanut muuta kuin kovan vastatuulen. Joten järvi itsessään on syytä tarkistaa tornilta.

 Tammi tornille menevällä polulla oli todennäköisesti seija myrsky kaatanut kuolleen kuusen polun varteen.

Teeriä tornista löytyi 51 kpl joista naaraita oli lähes 20. Tuntuma on että järvellä on enemmänkin teeriä.

Järvi itse on sula. Tunne oli outo koska kertaakaan ennen ei järveltä ole löytynyt ainuttakaan vesilintua, ei edes joutsenta. Tornilla ollessani kuulin hömötiais parin. Retkilajilista tulee täydelliseksi kun lisää autossa noustessani kuulemat hippiäiset. Kova etelä tuuli tekee sen ettei linnut liiku ja ääni kauas kanna.

keskiviikko 11. joulukuuta 2013

Itsenäisyyspäivän ralli 2013

Pitkästä aikaa itsenäisyyspäivä sattui sopivasti perjantaille, joten oli mukava lähteä viettämään pidennettyä viikonloppua Suupohjaan. Suupohjan talvirallit eivät yleensä ole olleet kovinkaan suosittuja jos sitä mitataan osallistuvien joukkueiden määrällä, mutta nyt saattoi odotella hieman parempaa myös sille saralle.

Sanna varmistaa allimääritystäni aamun ensivaloilla.

Aamulla startattiin Sannan kanssa vielä hieman hämärässä kohti rannikkoa. Kaskinen ja tarvittaessa Närpiö olivat alueet mistä sopiva lajimäärä voittoon pitäisi löytyä. Piolahdelle saavuttaessa oli vielä kovasti hämärää, joten siinä oli aikaa miettiä tarkemmin reittiä. Valon antaessa myöden oli ensimmäinen laji listalla - kyhmyjoutsen malttoi nostaa päätään siiven alta jatkaen taas torkkujaan. Alli sukelteli knöölin vierellä, urpiaiset ääntelivät ja isokoskeloparvi lensi yli. Rallilistaus sai mukavan alun.
Piolahden ruovikosta ei kuultu pajusirkkuja tai timaleita. Merilokki sentään seisoi jäällä. Kylältä irtosi muutama peruslaji mukaan. Kohti Kaskista ajellessa ajattelin, että suojaisa Ståbackafjärden on varmaan jo jäässä eli uivelot saa unohtaa. Nopea pysähtyminen siltojen sulkupadolla antoi toisen päivän ässälajeista tukkasotkan muodossa. Listaan myös mm. merikotka ja sinisorsa. Kaskisten eteläkärjestä oli tarkoitus repiä merilajit, mutta listaan ei tullut kuin polunvarren puukiipijä ja kärjestä kalalokki. Näkyvyys oli heikko pienen lumipyryn vuoksi. Närpiön keikka vaikutti siis olevan edessä.

Pikku-uikku yllätti rallaajat Kaskisissa.

 Kalasatamassa nautimme ekat kahvit samalla isolokkia odotellen, mutta odotus oli yllättäen turha vain korppi lensi listalle. Seuraavaksi MB:n altaille vaikkei sieltä mitään ihmeellistä voinut odottaa vesistöjen ollessa pääosin vielä sulia. Kävelin rantaan ja näin, kun jokin mulahti vedessä, kalaksi sitä epäilin kunnes pintaan nousi yllättäen komia pikku-uikku. Harvoin pääsee niin nätisti näyttäytyvää puikkua ihailemaan, Sanna sai myös eliksen. Ei niin totisessa rallihengessä soitin Jussille linnusta, koska tiesin hänen samoille seuduille tulevan rallaamaan. Oli kuulemma juuri Ståbackafjärdenillä ihailemassa uiveloa. Ääh! Siellä täytyy siis vielä käydä.
Altaiden tienvarresta löytyi vielä kuusitintti ja hippiäinen joten ihan turha visiitti ei ollut. Kaskisten keskustasta löytyi helposti mustarastas, molemmat varpuset ja bonuksena tilhiparvi. Pulut olivat liian nopeita, että molemmat olisivat ne nähneet. Pulut saa hoidettua Närpiön keskustasta ajattelin, joten niitä emme enempää murehtineet.

Ståbackafjärdenillä uivelon lisäksi pulikoi kuvan alli.

Ståbackafjärdenin koukkaus toi muutaman lisäkilomertin ja muutoksen reittiin. Uivelo löytyi helposti. Myös alli oli ilmestynyt paikalle, taisi laji jäädä uupumaan Jussin listalta. Ajo Bäcklidenin kautta Närpiöön tuotti mm. pyrstötiaisen, tiklin ja närhen, joita emme rallissa toiste nähneet. Reitinmuutos saattoi siis olla ihan järkevä.
Teboililta haetun elismunkin jälkeen Närpiön Kirkkomäelle hakkijahtiin, mutta tuloksetta. Pulut piti hoitaa, mutta en kyllä oikeastaan tiennyt missä niitä pitäisi kaupungissa olla. Päätin, että hoidetaan lopuksi Teuvan asemalta, se on varma paikka.

Nämpnäsin kylältä hoitui punatulkku vauhdista ja varpushaukka samaten. Kalasatamassa pelotti staijata vinhasti pyörivän myllyn alla, mutta lajistoon saatiin onneksi telkkä ja mustalintu. Pois ajaessa lähti naaras kanahaukka männystä lentoon, kaksi accipiteriä on aina kovaa settiä rallissa.

Nopeasti kohti Teuvaa tosin pienen koukkaksen kera Viitistä jossa aiemmin syksyllä olin nähnyt ison teeriparven. Teeret löytyivät nopeasti. Tattarin pelloilta voisi yhyttää isolepinkäisen, käytiin toteamassa tyhjäksi ja samalla liukasteltiin peilijäisellä tiellä autolla.
Ensimmäinen aseman tutkailu ei puluja näyttänyt, täytyi käydä siis etsimässä yllättäen myös puutelistan töyhtötinttiä. Tinttiä ei löytynyt ja valo alkoi käydä vähiin. Turkinpuluja ei yhdellä kylän ympäriajolla näkynyt joten ne sai unohtaa, ehkä olen myös jo kasvanut ohi moisesta toiminnasta. Asemalta ei puluja löytynyt edelleenkää, joten nekin piti unohtaa. Onneksi faasaani vielä näyttäytyi Komsissa ja ralli oli siinä. Tunti kotona istuskelun jälkeen menin laskemaan lippua, muutama vihellys ja varpuspöllö oli heti vastailemassa pihakuusen latvassa, onneksi Sanna oli lipunlaskuapurina niin viimeinen pinna irtosi vielä reilusti ennen kuutta.

Voitto irtosi lopulta 40 lajilla ja varpuspöllöstä saatiin päivän toinen ässä.

Tulokset (ässät suluissa)
1. 40 lajia - TLe, SPo (varpuspöllö, tukkasotka)
2. 38 lajia - JKo (ruokki, lapasotka, haahka, merimetso, kaakkuri, tundraurpiainen)
3. 38 lajia - JKe (turkinkyyhky)
4. 21 lajia - KO, PRu (hemppo)
5. 21 lajia - KTS, VJä, JPi (-)
5. 21 lajia - JMi, SMi (-)
7. 20 lajia - JRi (vihervarpunen)
8. 16 lajia - PSl (nokkavarpunen, peippo)
9. 15 lajia - KHi (-)



torstai 12. syyskuuta 2013

Kurkipeltojen tunnelmia

Vaikka kesäiset lämpötilat ovat jatkuneet pitkälle, ei syksyn merkkejä voi välttää. Osa muuttolinnuista on kiirehtinyt takaisin etelään jo parhaiden kesäkelien vallitessa. Syyskuussa liikkeellä ovat isoista linnuista esimerkiksi hanhet, haukat ja kurjet.

Syksyn hienoja luontoelämyksiä voi kokea kurkipelloilla. Kurki on menestynyt hyvin, joten syksyiset parvet ovat kasvaneet vauhdilla myös Suupohjassa. Meillä suurimmat parvet ovat perinteisesti kokoontuneet Närpiönjokilaaksoon. Viime vuosina kelpo parvia on löytynyt aiempaa useammalta paikalta myös sisämaassa.

Tänä syksynä kurkien seuraan on päässyt esimerkiksi Kauhajoen Päntäneellä Keturinkylän kulmilla. Peltoalueella on ollut parhaina päivinä viitisensataa kurkea ja jokseenkin päivittäin noin 300 lintua.

Kurkien ruokailua ja lentelyä pellolta toiselle on mukava seurata. Avuksi ei tarvita välttämättä edes kiikaria; kiikarilla tai kaukoputkella lintuja pääsee kylläkin tarkastelemaan paljon yksityiskohtaisemmin.

Aamulla ja illalla paikalla voi nähdä enemmänkin kurkia ilmassa, kun linnut siirtyvät pelloilta yöpymispaikoille. Aikuisten lintujen komeiden torvien lisäksi parvista kuuluu poikasten hentoa piipitystä.  






 Kurkien lisäksi pelloilla ruokailee rastaita ja sepelkyyhkyjä. Veikeät isolepinkäiset päivystävät langoilla. Peltojen yllä näkyy usein yksittäisiä petolintuja, jotka voivat pysähtyä hetkeksi saalistamaan peltojen antimia.

Päntäneen kurjet näkyvät parhaiten peltoalueen länsilaidalla kulkevalle Keturi-Korventielle tai peltoalueen itä-länsisuunnassa ylittävälle Halkolantielle. Toinen Kauhajoen perinteinen kurkipaikka on Kainastonjokilaakson pohjoisosissa Hangaskylän ja Piikkilänkylän välillä, mutta siellä kurjet liikkuvat Päntänettä enemmän.

Syksyisiin kurkiparviin voi törmätä monella muullakin suunnalla. Teuvalla kurkien perinteisin ruokailupaikka on Kauppilan pohjoisosassa Pontuksen pelloilla. Kurikassa kurjet suosivat esimerkiksi Latonevan maisemia. Isojoen suunnalla parvia on nähty esimerkiksi Uuron ja Villamon suunnilla.

Suupohjasta ei ole kovin pitkä matka Suomen parhaisiin kuuluville kurkipelloille. Vaasan eteläpuolella Söderfjärdenin peltolakeudelle on kerääntynyt jo 4500 kurkea - ja lisää on tulossa.

maanantai 20. toukokuuta 2013

Erilainen peippo

Viime keväänä isovanhempieni ruokinnalle ilmestyi värivikainen peippo. Silloin se mielestäni yritti pesintää, tai ainakin olin näkeväni linnun hautomassa eräässä pesässä.

Tänä keväänä yllättäen sama yksilö palasi samalle paikalle tai ainakin niin on syytä epäillä. Koiras peippo on ollut kovasti linnusta kiinnostunut, joten ehkäpä se taas yrittää pesintää.

sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

Pakko sitä joskus on jotain vastaan tulla

Pitkä talvi viimein antoi periksi ja etetlänpuoleiset tuulet toivat lämpöä ja vesisadetta, lumien surmaksi. Ti. 16.4 olin päättänyt lähteä katsomaan pontuksen pellot , paljonko hanhia ja kurkia on paikalla.
Enpä paljoa riipinkylästä kauppilaa kohden päässyt kun huomasin hakkuuaukoilla kiven päällä jotain valkoista. Samalla hakkuuaukolla on laitettu 1,5 l valkoisia mehupulloja pystyyn. Joten ajattelin onko tuonnekkin nyt nostettu uusi pullo. Muoto ei kuitenkaan ollut mehupullo mainen joten päätin katos mikä sinnä on. Auto tien sivuun ja kiikarit silmille. Ensimäsenä näen lähes vitivalkoisen kelta silmäsen kissamaisen naaman. Tähän asti autossa vallinnut hiljaisuus katkesi. "EI V****, EI S******, MITÄ J******** TUO TUOSSA TEKEE!.Onneksi auton ikkuna oli kiinni.  Tunturipöllöön ei ole matkaa kuin muutama kymmenmetriä, joten ajan auton läheisen metsän reunan taakse ja katson uudelleen näinkö oikein. Pöllö on edelleenkin kivellä. Koska pöllö on niin lähellä tietä ja pöllön kärsivällsyydestä ei ollut tietoa. Päätin ensimmäisenä käskeä Tepon paikalle kun tiesin häen olen liikenteessä. Ja seuraavaksi lintutiedotus. "H tunturipöllö teuva riippi..." Viestiä kirjoittaessa alkoi kaduttamaan viikko sitten tehtyä puhelimen vaihtoa. Lopulta sain viestin kirjoitettua ja lähetettyä. Puhelimen loki tiedostoja tutkien huomaan Tepolle soiton aloituksesta viestin lähetykseen kuitenkin menneen vain 2 min. Vaikka aika tuntui todella pitkältä. Viestin lähetettyäni vilkaisen että pöllö on vielä paikalla. Ja päätän heti soittaa Mahlamäen Heikille, ei vastaa. Niin pitäisikö tässä koittaa ottaa itsekin muutama kuva jotain todistus materiaalia. Alan pikkuhiljaa nousta autosta ja pistää putkea pystyyn. Samalla pihelinpiippaa lintutiedotuksen läpi menneen viestin, jota alan lähettämään eteenpäin. Puhelimessani yhteys tiedot ovat todella sekaisin. Joten pahoittelut jos et saanut viestiä. Viestin lähettämisen katkaisee tepon soitto "niin missä se on ". uudelleen selitys " joo-o kylän laidalla hakkuuaukossa. Riipin ja kauppilan välsen vien varrella." Ennen kuin saan viestit lähetettyä lakaa puhelimeen vastailu, Pöllö on paikalla ja on bongattavissa.

Teppo ehti pakalle ennen kuin pääsen ottamaan kuvaa.  "Siis mitä tuo tuossa tekee". Uudelleen sotto heikille ei vastaa. Jokusen kuvan saan otettua, mutta kaikki omat kuvat on tasoa "valkoinen aave".


 Onneksi Heikki soittaa.   Lajin kuultuaan. hän lupaa tulla heti paikalle. Tällä on Hekin ottamia kuvia
Pikkuhiljaa alkaa muita kiinnostuneita valumaan paikalle, joka tietää kättelyitä ja onnitteluja ja lisää kättelyitä.
Kiitokset heille kaikille.

Paikka on todelle outo, pöllö on kuvan oikeanpuoleisen metsikön takana.


Mutta mikäs on seuraava hyvä löytö tunturihaukka vai tunturikihu, ja mikä kunta. Edellinen hyvä löytö oli tunturikiuru närpiö.

lauantai 16. maaliskuuta 2013

Uuden tornin sisäänajoa Kaskisissa


Kuulin perjantaina Rollilta että Kaskisiin olisi tullut lintutorni. Puiden latvojen yläpuolelle nouseva tukeva torni. Tämä kuulosti todella lupaavalta. Rollin itse päästyä paikalle oli hän todennut tornin olevan heiluva ja siinä on katto. Mutta näkyvyyttä tornista on.

Tornille tullessa torni näyttää tukevalta. Mutta toisella puolella näkyy ettei tornissa ole laisinkaan  vinotukia.
Ja tämän huomaa tornissa ollessa, torni heiluu jokaisesta liikkeestä.



Näkyvyyttä tornista kuitenkin on. Kattokin on korkealla ja räystäät ovat lyhyet joten taivaalle näkee suhkot korkealle.


paras näkyvyys on koilliseen,

ja itään josta syksyiset kurkiparvet tulevat näkymään hyvin. Myös keväinen hanhien muutto tulee näkymään loistavasti torniin.


Mutta merelle tilanne on toinen. Etelään katsottuna Kaskisten saari jatkuu eikä vettä näy lainkaan.



Meri näkyy selkeiten lounaassa. Sälgrundin ja Eskön välinen salmi josta irtoaa merimuuttoa, mutta sektori on todella kapea. Lisäksi sektorissa on kasvihuoneet ja tie.


Ja näkymä itään ei nyt ole sekään luonnon läheinen. Metsäbotnian raato ja kännykkämasto luovat nuotitukseen omia huuto pisteitä. Mutta muleli* varmaan irtoaa jostain tehtaan osasta.


Itse kaupungin keskusta löytyy lähinnä kuvan keskellä olevasta kirkosta.


Näkötorni on mielenkiintoisella paikalla. Ajatellen syksyistä pikkulintu- ja kurkimuuttoa. Pikkulintujen kevätmuutto tuskin osuu torniin. Isojenlintujen- ja petomuutto näkyy, mutta kaukaa. Summat tulevat olemaan isoja, mutta iso osa linnuista menee kaukana. Teiden ja tehtaiden melu on myös sen verran voimakasta että ääniä tulee peittymään.


Ristikkäs tukien puute tekee sen, ettei tornissa viihdy tuulella eikä isolla porukalla. Tornissa heiluessani tuli mieleen tuleeko torni kiertymään kuten korkkiruuvi. Torniin pitäisi saada kunnolliset ristituet. Tällä saataisiin tornia turvallisemman tuntuiseksi, ja käyttövuosia runsaasti lisää.

*mustaleppälintu

maanantai 14. tammikuuta 2013

Talvilintulaskennan antia












Vuodenvaihteen talvilintulaskennoilla on pitkät perinteet, sillä kierrokset ovat alkaneet 1950-luvun puolivälissä. Jo ensimmäiseen laskentaan osallistuttiin myös Suupohjassa (yksittäisen reitin tuloksiin pääsee klikkaamalla kartan neliöitä - malliksi Kristiinasta).

Tänäkin vuonna Suomessa on laskettu talvilintuja melkoisen monilla reiteillä (Suupohjan tiedot löytyvät yhdistyksen nimen alta). Suupohjastakin reittejä kertynee kymmenkunta, kun kaikki tiedot on saatu listalle.

Reittejä on varsin mukavasti eri puolilla Suupohjaa viime vuosien aktivoitumisen myötä. Reitin edessä olevaa numerolinkkiä klikkaamalla pääsee tutustumaan laskentakierroksen havaintoihin (malliksi Kauhajoen keskusta).

Tulossivu on aika sekava ja lintujen nimet ovat vain tieteellisinä versioina, mutta pienen perehtymisen jälkeen reitin antiin pääsee kiinni. Mielenkiintoinen lisä on sivulta löytyvä kartta, joka kertoo laskentareitin kulun.

Suupohjan rannikolla nähtiin monia vesilintulajeja. Marjalintujen jälkijoukkoja osui useammalle reitille jopa taviokuurnia myöten. Harvinaisuuksista laskennassa nähtiin esimerkiksi valkoselkätikka.

Teeriä on ollut tänä syksynä runsaasti, mikä näkyi muutamalla reitillä. Keltasirkku on peltomaisemien valtalaji, joka pääsee nauttimaan tänä talvena puimattomista pelloista. Vaikka kylillä ja pelloilla voi liikkua paljonkin lintuja, niin syvissä metsissä lintutalvi voi olla hiljainen.

Laskennoissa havaittuihin lintuihin ja niiden määrien muutoksiin eri laskentakerroilla voi tutustua esimerkiksi Linnustonseurannan tulospalvelussa. Tämän vuoden talvilaskennan tunnelmista voi lukea ainakin Teuvan Perälän ja Lauhanvuoren kansallispuiston näkövinkkelistä.

tiistai 8. tammikuuta 2013

Välipäivien rentoutumiset

Joulu osui mukavasti viikolle, joten päiviä jäi mukavasti käytettäväksi retkeilyynkin. Talvilintulaskenta tuli suoritettua välipäivinä mukavassa pakkasessa juuri ennen sään lauhtumista. Peltopyille oli mukavasti kieppivärkkiä jäljellä eivätkä linnut välittäneet näyttää kameramiehelle kuin hieman päätä. Päitä nousi sieltä täältä, joten laskenta piti suorittaa jälkijonoa tarkastelemalla, kun en viitsinyt lintuja lentoonkaan ajaa. Summasin parvessa olevan 15 lintua.

 Tattarissa nousi liki 70 teeren parvi lentoon puimattomasta kaurapellosta. Laskentareitille ei näin suurta parvea ole vielä koskaan osunut. Kuvaan ehdin saada ainoastaan lintujen ruokailujälkiä.
 Vaikka oli talvilaskenta kyseessä, oli reitillä yllättävän paljon lintuja. Uutena lajina reitille sain nyt vasta tilhen, naakkoja oli enemmän kuin koskaan ja keväinen reitinmuutos kulkemaan karjatilan ohi tuotti komean 45 varpusen parven. Puhdas varpusparvi karjatilalla ja 200 m eteenpäin 20 pikkuvarpusta ruokintapaikalla ilman ainuttakaan varpusta!
Varis harmaassa takissaan kuuluu talvilintulaskentojen peruslajistoon sisämaassa, mutta kolme ylilentänyttä harmaalokkia ei. Syyslaskennassa lajin taannoin olen havainnut, joten uutta lajia reitille niistä ei irronnut. Reitin tulokset.


Lokkeja oli rannikollakin ollut jonkin verran liikeellä, joten päätin käydä Kaskisten kalasatamassa tarkastamassa tarjonnan. Edellisinä päivinä paikalla käyneet eivät lintuja juuri olleet nähneet muutamaa harmaa ja merilokkia lukuunottamatta. Sama trendi jatkui nytkin, ilmeisesti kalastajat ovat vähentyneet tässäkin satamassa. Paikalla oli kuitenkin yksi harmaalokki, joka ei oikeen lentoon tahtonu nousta ja muutenkin aika aneemisen oloisesti käyttäytyi. Sotkuisen näköinen lintu on varmaankin saanut jostain öljyä tms. pukuunsa.

Muuramessa ruokinnallani kävi ei niin yleisiä vieraita. Lajin ruokintavierailut taitavat tosin yleistyä vuosi vuodelta.